Erityisryhmät

NEUROKIRJON- / NEPSY RYHMÄT:

NEPSY-henkilöt, kuten henkilöt joilla on autismikirjon häiriö tai ADHD, voivat hyötyä kamppailulajien harrastamisesta monin tavoin. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet, jotta harrastuskokemus olisi myönteinen.

Neurokirjon henkilöiden kohdalla kamppailulajiharrastuksessa kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Aistiherkkyydet: Kirkkaat valot, kovat äänet, tietyt materiaalit varusteissa tai fyysinen kontakti voivat olla joillekin ylivoimaisia.
• Ennakoitavuus ja rutiinit: Monet neurokirjon henkilöt hyötyvät selkeistä rutiineista ja ennakoitavasta harjoitusten rakenteesta.
• Selkeä ja konkreettinen kommunikaatio: Ohjeiden tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä ja konkreettisia.
• Sosiaalinen vuorovaikutus: Sosiaaliset tilanteet voivat olla kuormittavia. Pienemmät ryhmäkoot tai yksilöopetus voivat olla aluksi parempia vaihtoehtoja
• Keskittymiskyky ja impulsiivisuus (erityisesti ADHD): Harjoitusten tulisi olla riittävän mielenkiintoisia ja vaihtelevia ylläpitämään mielenkiintoa
• Motoriikan haasteet: Joillakin neurokirjon henkilöillä voi olla motorisia kömpelyyksiä tai haasteita kehonhahmotuksessa.
• Yksilölliset vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet: On tärkeää löytää laji, joka aidosti kiinnostaa ja jossa henkilö voi kokea onnistumisen elämyksiä.
• Valmentajan tietoisuus ja asenne: On ensiarvoisen tärkeää, että valmentajalla on ymmärrystä neurokirjon erityispiirteistä ja hän osaa mukauttaa ohjaustaan tarpeen mukaan.

EDUT:

Kamppailulajien harrastamisella voi olla monia etuja neurokirjon henkilöille:
Kehon ja mielen hallinta, keskittymiskyvyn paraneminen, stressinlievitys ja tunnesäätely, itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen, sosiaalisten taitojen kehittyminen, rutiinien ja kurinalaisuuden oppiminen, aistisäätelyn tukeminen, vahvuuksien hyödyntäminen,

Kamppailulajit voivat tarjota neurokirjon henkilöille monipuolisia hyötyjä niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla.

IRTI VÄKIVALLASTA RYHMÄ:

Kamppailulajien soveltuvuus väkivaltaisesta käytöksestä eroon pyrittäessä on toki monitahoinen kysymys, ja siihen liittyy sekä huomattavia mahdollisuuksia että tiettyjä riskejä. Oikein valitussa ja ohjatussa ympäristössä kamppailulajeista voi olla merkittävästi hyötyä, mutta väärässä tai kokemattomassa ohjauksessa tai vääränlaisella lähestymistavalla ne voivat olla myös haitallisia.

Mahdolliset hyödyt:

• Itsehillinnän ja kurinalaisuuden oppiminen: Useimmat perinteiset kamppailulajit korostavat voimakkaasti itsehillintää, kurinalaisuutta ja kunnioitusta.
• Aggression kanavointi: Kamppailulajit tarjoavat fyysisen ja hyväksytyn tavan purkaa patoutunutta energiaa ja aggressiota turvallisessa ja valvotussa ympäristössä.
• Vastuun ja seurausten ymmärtäminen: Harjoittelussa opitaan omien voimien ja tekniikoiden potentiaalinen vaikutus.
• Kunnioituksen kehittyminen: Kamppailulajeihin kuuluu usein opettajan (sensei, sabumnim tms.) ja harjoituskumppaneiden kunnioittaminen.
• Itsetunnon ja itseluottamuksen kasvu: Taitojen kehittyminen ja onnistumisen kokemukset kamppailulajien parissa voivat vahvistaa itsetuntoa.
• Konfliktinratkaisutaitojen oppiminen (epäsuorasti): Vaikka lajit opettavat taistelutaitoja, monet korostavat myös väkivallan välttämistä ja sitä, että fyysinen voimankäyttö on vasta viimeinen keino.
• Rauhoittuminen ja stressinhallinta: Intensiivinen fyysinen harjoittelu vapauttaa endorfiineja ja voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta, jotka voivat olla laukaisevia tekijöitä väkivaltaiselle käytökselle.

Huomioitavat riskit:

• Väärä motivaatio ja väärinkäyttö: Jos henkilön ensisijainen motivaatio on oppia vahingoittamaan muita tehokkaammin, kamppailulajit voivat pahentaa ongelmaa.
• Ohjaajan ja harjoitusympäristön merkitys: Tämä on kriittisin tekijä. Hyvä ohjaaja painottaa lajin filosofiaa, eettisiä periaatteita, kunnioitusta ja itsehillintää.
• Lajin luonne: Jotkin kamppailulajit tai niiden tietyt tyylisuunnat saattavat olla aggressiivisempia ja kilpailuhenkisempiä kuin toiset.
• Ei yksinään ratkaisu: Kamppailulajit voivat olla erinomainen tukitoimi, mutta ne harvoin ovat yksinään riittävä ratkaisu syvään juurtuneeseen väkivaltaiseen käytökseen.
• Henkilön oma sitoutuminen muutokseen: Kamppailulajit voivat tarjota työkaluja, mutta muutos lähtee henkilöstä itsestään ja hänen halustaan muuttaa käyttäytymistään

ja huomioitavaa… Kamppailulajit voivat olla hyödyllinen työkalu väkivaltaisesta käytöksestä eroon pyrittäessä, mutta vain tietyin edellytyksin:

Osana laajempaa tukiverkostoa: Kamppailulajien tulisi olla osa laajempaa suunnitelmaa, johon voi kuulua terapiaa, neuvontaa tai muita vihanhallintakeinoja.

Henkilön oma motivaatio: Todellinen halu muuttua ja oppia rauhanomaisempia toimintatapoja on ensisijainen.

Oikean lajin ja paikan valinta: Lajin ja harjoittelupaikan tulee korostaa itsekuria, kunnioitusta ja lajin eettistä puolta pelkän fyysisen taistelun sijaan. Rauhallisemmat, puolustuksellisemmat tai filosofisemmat lajit voivat olla parempia kuin aggressiivisuutta korostavat.

Pätevän ja eettisen ohjaajan merkitys: Ohjaajan rooli on keskeinen.

SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIEN RYHMÄT:

Kamppailulajit ovat erittäin tehokas keino ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä tarjoamalla yksilöille monia sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä etuja. Ne luovat ympäristön, jossa osallistujat voivat kokea yhteenkuuluvuutta, kehittää taitojaan ja vahvistaa itsetuntoaan.

Yhteisöllisyys ja kuuluvuuden tunne:

Vahva yhteishenki: Kamppailusalit (dojot) muodostavat usein tiiviitä yhteisöjä, joissa harjoitellaan yhdessä, tuetaan toisia ja jaetaan yhteinen kiinnostuksen kohde. Tämä luo vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka on tärkeä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä.

Uudet ystävyyssuhteet: Harrastuksen parista voi löytää samanhenkisiä ystäviä, mikä laajentaa sosiaalista verkostoa.

Ryhmään kuuluminen: Säännöllinen osallistuminen ryhmäharjoituksiin auttaa tuntemaan itsensä osaksi jotakin suurempaa, mikä on erityisen tärkeää henkilöille, jotka saattavat tuntea itsensä eristyneiksi.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen:

• Vuorovaikutus: Harjoitukset sisältävät paljon pariharjoittelua ja ryhmässä toimimista, mikä edellyttää ja kehittää vuorovaikutustaitoja, kuten kuuntelua, ohjeiden noudattamista ja yhteistyökykyä.
  
• Kunnioitus: Kamppailulajeissa korostetaan kunnioitusta opettajaa, harjoituskavereita ja itse lajia kohtaan. Tämä opettaa arvostamaan muita ja käyttäytymään kunnioittavasti.
  
• Turvallinen harjoitteluympäristö: Hyvin johdettu sali tarjoaa turvallisen paikan harjoitella sosiaalisia taitoja ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta.
  
  Itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen:
  
• Taitojen oppiminen: Uusien fyysisten ja henkisten taitojen oppiminen ja kehittyminen lajissa lisäävät merkittävästi itseluottamusta.
• Haasteiden voittaminen: Vyöarvojen suorittaminen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen antavat onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat minäpystyvyyden tunnetta.
• Myönteinen kehonkuva: Fyysinen harjoittelu voi parantaa kehonkuvaa ja lisätä tyytyväisyyttä omaan itseen. Parempi itsetunto auttaa olemaan avoimempi sosiaalisille kontakteille.
  
  Struktuuri ja mielekäs tekeminen:
  
• Säännöllisyys ja rutiinit: Harrastus tuo elämään säännöllisyyttä ja mielekästä tekemistä, mikä voi olla erityisen tärkeää henkilöille, joilla on riski ajautua toimettomuuteen.
• Positiivinen ympäristö: Kamppailusali tarjoaa positiivisen ja kannustavan ympäristön, jossa voi keskittyä itsensä kehittämiseen.
  
  Syrjimättömyys ja osallisuus:
  
• Kaikille avointa: Monet kamppailulajit ja seurat pyrkivät olemaan avoimia kaikenikäisille, -kokoisille ja -taustaisille ihmisille. On olemassa myös sovellettuja kamppailulajeja esimerkiksi liikuntarajoitteisille.
• Matala kynnys: Vaikka lajit vaativat sitoutumista, aloittaminen on usein tehty helpoksi, ja aloittelijat otetaan hyvin vastaan.
  
  Roolimallit ja mentorointi:
  
• Kokeneet ohjaajat: Ohjaajat ja kokeneemmat harjoittelijat voivat toimia positiivisina roolimalleina ja mentoreina erityisesti nuorille, ohjaten heitä paitsi lajitaidoissa myös elämäntaidoissa.
• Kokeneet ohjaajat: Ohjaajat ja kokeneemmat harjoittelijat voivat toimia positiivisina roolimalleina ja mentoreina erityisesti nuorille, ohjaten heitä paitsi lajitaidoissa myös elämäntaidoissa.

HUOMIOIMME:

• Seuran ilmapiiri: On tärkeää olla seura, jossa on kannustava, kunnioittava ja osallistava ilmapiiri. Syrjivä tai liian kilpailuhenkinen ympäristö voi päinvastoin lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.
• Taloudelliset esteet: Harrastusmaksut voivat olla joillekin este. Pyrimme tarjoamaan eristyisryhmille alennetut maksut. Onneksi joillakin paikkakunnilla on pyritty tarjoamaan tukea vähävaraisille (esim. harrastusetelit).

Yhteenvetona voidaan todeta, että kamppailulajit tarjoavat monipuolisia välineitä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn luomalla yhteisöllisyyttä, kehittämällä tärkeitä sosiaalisia ja henkilökohtaisia taitoja sekä tarjoamalla mielekästä ja voimaannuttavaa tekemistä.